Paavi yleisaudienssissa: Ylösnoussut Jeesus ilmestyy ilman erikoistehosteita

Juho Sankamo

Jeesus nousee kuolleista ja ilmestyy nöyränä

Ylösnousemuksen aamuna opetuslapset eivät kohtaa mahtipontista ilmestystä Jeesuksesta, vaan he kohtaavat Herran, joka tulee heitä vastaan nöyränä. Paavi Leo opetti, että ylösnoussut Herra ei tee mitään näyttävää pakottaakseen opetuslapset uskomaan häneen. Hän ei ilmesty enkelijoukkojen ympäröimänä, hän ei tee suuria ihmetekoja, hän ei pidä juhlallisia puheita paljastaakseen maailmankaikkeuden salaisuuksia. Päinvastoin, hän lähestyy huomaamattomasti, kuin kuka tahansa kulkija, kuin nälkäinen mies, joka pyytää jakamaan leipää (vrt. Luuk 24:15, 41).

Paavi korostaa, että Maria Magdaleena luulee ylösnoussutta Jeesusta puutarhuriksi (vrt. Joh 20:15). Emmauksen tien kulkijat uskovat hänen olevan muukalainen (vrt. Luuk 24:18). Pietari ja toiset kalastajat pitävät häntä ohikulkijana (vrt. Joh 21:4). Jos olimme odottaneet välkkyviä ja jyriseviä erikoistehosteita, ne loistavat poissaolollaan Jeesuksen ylösnousemuskertomuksissa. Paavi Leo toteaa, että me emme näe erikoistehosteita, voiman merkkejä ja kiistämätöntä todistusaineistoa. “Mutta Herra ei etsi tätä: hän suosii läheisyyden, tavallisuuden ja yhdessä aterioimisen kieltä”, tiivistää paavi.

Ei teatraalinen voimannäyte

Ylösnousseen Jeesuksen ilmestymiset kertovat, näin paavi Leo opettaa, hiljaisesta muutoksesta, “joka täyttää jokaisen inhimillisen eleen merkityksellä. Ylösnoussut Jeesus syö palan kalaa opetuslastensa edessä: tämä ei ole vähäpätöinen yksityiskohta, vaan vahvistus siitä, että meidän ruumiimme, historiamme ja suhteemme eivät ole kuori, joka heitetään pois. Ne on tarkoitettu elämän täyteyteen. Ylösnousemus ei merkitse höyhenenkevyiksi hengiksi muuttumista, vaan syvempään yhteyteen astumista Jumalan ja veljiemme ja sisartemme kanssa – ihmisyyteen, jonka rakkaus on kirkastanut.”

Pääsiäinen tuo armon kaikkialle, myös arkisiin asioihin

Kristuksen pääsiäisen kautta kaikesta voi tulla armoa. Jopa aivan tavalliset asiat, kuten syöminen, työn tekeminen, odottaminen, talon korjaaminen ja ystävän tukeminen, voivat muuttua armon hetkiksi. Ylösnousemus antaa näille asioille uuden tarkoituksen ja mausteen, paavi opetti.

Paavi muistutti, että niin kuin Emmauksen tien kulkijat eivät aluksi tunnistaneet ylösnoussutta Jeesusta, niin myös meidän on usein vaikea tunnistaa toivo maailman vaikeuksien keskellä. Jeesus kuitenkin kulkee kanssamme, ja rohkaisee meitä uskomaan, että mikään kipu tai kärsimys ei voi tehdä tyhjäksi Jumalan lupauksia. Mikään historian pettymys tai synti ei ole niin pimeää, että toivo ei kuuluisi sille.

Me saamme kulkea, paavi korosti, niin kuin Emmauksen tien kulkijat, Jeesuksen kanssa. Elämään kuuluu vaikeuksia ja kärsimyksiä, mutta Kristuksen rakkaus ei koskaan hylkää meitä. Niin kuin Emmauksen tien opetuslapset, oltuamme Jeesuksen kanssa, saamme palata koteihimme “sydän ilosta” hehkuen. Tämä yksinkertainen ilo, paavi painotti, “ei pyyhi pois haavoja, vaan valaisee ne. Ilo, joka kumpuaa varmuudesta, että Herra elää, kulkee kanssamme ja antaa meille mahdollisuuden aloittaa uudelleen joka hetki.”