Paavin Angelus: Uusi missionaarinen aika kirkon historiassa on a

Juho Sankamo

Joskus Jumala tuntuu kaukaiselta - pelastus on kuitenkin tulossa

Henki lähettää meidät jatkamaan Kristuksen työtä maailman periferioihin, joissa on usein sotia, epäoikeudenmukaisuutta ja kärsimystä, paavi Leo opetti. Tuollaisissa kurjissa tilanteissa ihminen helposti pohtii, miksi Jumala ei toimi. Miksi Herra vaikuttaa kaukaiselta? Paavi viittasi Habakukin kirjaan: “Kuinka kauan minun pitää huutaa väkivallan tähden, etkö sinä auta? Miksi annat minun nähdä vääryyden tekoja, kuinka kauan annat pahuuden vallita?” (Hab. 1:2-3.)

Paavi Benedictus XVI pohti, vuonna 2011, näitä kysymyksiä historiallisella vierailullaan Auschwitzissä: “Jumala on hiljaa ja tämä hiljaisuus lävistää rukoilevan ihmisen sielun. Hän kysyy jatkuvasti mutta ei saa vastausta… Jumala vaikuttaa kaukaiselta, ikään kuin hän olisi unohtanut, niin poissa olevalta.”

Vaikka profeetan on vaikea nähdä kärsimysten ohi, Herra ilmoittaa hänelle, että pelastus on tulossa. “Tuo kansa on perin juurin röyhkeä ja väärämielinen. Mutta vanhurskas saa elää, kun hän pysyy uskollisena.” (Hab. 2:4.) Paavi Leo XIV painotti, että elämän uusi mahdollisuus ja pelastus tulee uskon kautta. Tuo usko auttaa meitä vastustamaan pahuutta, ja se antaa meille kestävyyttä tehdä hyvää. Usko myös muuttaa elämäämme, niin että meistä voi tulla pelastuksen välineitä, joita Jumala haluaa tänäänkin käyttää maailmassa.

Paavi Leo korosti, että pieni usko, jopa sinapinsiemenen verran uskoa, saa aikaan valtavan suuria asioita (vrt. Luuk. 17:6), koska se kantaa sisällään Jumalan rakkauden voimaa, joka avaa ovet pelastukselle. 

Uusi missionaarinen aika kirkon historiassa

Paavi Leo XIV viittasi pyhään paavi Paavali VI:een, joka vakuutti vuonna 1971, että meillä on vastuu julistaa evankeliumia tässä ihmeellisessä ihmiskunnan historian vaiheessa, jonka vertaista ei ole ennen koettu. Tätä aikaa kuvaa ennennäkemätön kehitys, mutta myös ennennäkemätön hämmennys ja epätoivo. Paavi Leo XIV julisti, että “tänään uusi missionaarinen aika aukeaa kirkon historiassa.”

Tänään missio ei ole niinkään “lähtemistä”, vaan “pysymistä”, jotta voimme julistaa Kristusta pakolaisille, jotka ovat kärsineet valtavasti. Paavi Leo painotti, että me julistamme evankeliumia osoittamalla pakolaisille rakkautta, solidaarisuutta ja vieraanvaraisuutta.

Paavi Leo viittasi paavi Franciscukseen, joka kirjoitti, että meidän kaikkien tulee olla jatkuvasti mission tilassa. (Evangelii Gaudium, 25.) Paavi Leo huomautti, että tämä edellyttää ainakin kahta tärkeää missionaarista tekoa: missionaarista yhteistyötä ja missionaarista kutsumusta.

Paavi opetti, että kirkkojen tulee toteuttaa missionaarista yhteistyötä. Hän mainitsi, että vanhoista kristillisistä yhteisöistä, esimerkiksi maailman eteläisistä osista, tulee paljon kristillistä innokkuutta, joka tulee ottaa vastaan. Nämä uudet tulokkaat uudistavat kirkon kasvot, ja ja vahvistavat kristillisyyttä, joka on avoimempaa, elävämpää ja dynaamisempaa. Samalla, lähetystyöntekijät, jotka lähtevät vieraille maille, tulee arvostaa ja kunnioittaa noiden maiden kulttuuria julistaessaan evankeliumia.

Paavi Leo korosti myös missionaarisen kutsumuksen merkitystä. Tänään on suuri tarve ihmisille, jotka antavat elämänsä mission palvelukseen.

Angelus-opetuksensa lopussa paavi Leo omisti kuulijat Neitsyt Marian esirukouksiin.