Paavi krismamessussa: Julistakaa Kristuksen tuoksua kuoleman keskellä

Juho Sankamo

Krismamessua vietetään kiirastorstaina, Pääsiäisen Triduumin, kolmipäiväisen pyhän, kynnyksellä. Saarnassaan paavi Leo muistutti, että Herra johdattaa meidät hänen missionsa huipentumaan, niin että hänen passionsa, kuolemansa ja ylösnousemuksensa voi tulla missiomme sydämeksi. Triduumissa elämme uudelleen nämä tapahtumat, ja niissä oleva voima voi uudistaa sen, minkä ihmisen ylpeys on kovettanut: meidän identiteettimme ja paikkamme maailmassa. Jeesuksen vapaus, paavi korosti, muuttaa sydämiä, parantaa haavoja, virkistää ja kirkastaa meidän kasvomme, sovittaa ja kokoaa meidät yhteen, antaa anteeksi ja nostaa meidät ylös.

Paavi huomautti, että Jumalan kansan missio on sama kuin Jeesuksen missio. Tähän missioon jokainen meistä osallistuu oman kutsumuksensa mukaan, Hengen johdatuksessa, mutta silti yhdessä, aina yhdessä kirkon kanssa. Kaikki kristityt, piispat, papit ja maallikot ovat yhdessä Kristuksen ruumis, jonka Pyhä Henki on voidellut, paavi opetti.

Tänään minä lähetän teidät ulos tutusta ja turvallisesta

Paavi Leo muistutti, kuinka Nasaretin synagogassa Jeesus viittasi Jesajan kirjan profetiaan, ja totesi, että “tänään” tämä profetia on täyttynyt. Jumala on lähettänyt hänet julistamaan köyhille evankeliumia, parantamaan sairaat ja vapauttamaan vangitut. (vrt. Luuk. 4:21.) Paavi huomautti, että me olemme apostolinen eli lähetetty kirkko. Paavi viittasi Jeesuksen sanoihin: “Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” (Joh. 20:21.)

Jumalan kutsuun vastaaminen edellyttää, että jätämme taaksemme sen, mikä on tuttua ja turvallista, astuaksemme kohti jotain uutta. Pyhän Hengen voitelun jälkeen, paavi huomautti, Jeesus poistui Nasaretista, ja hän aloitti uuden ajan. Uusi vaihe oli alkanut. Nyt hän jätti kotikylänsä, Nasaretin, taakseen. Paavi totesi, että Jeesus kutsuu myös muita ulos, ottamaan riskin, “niin että mistään paikasta ei tule vankilaa, mistään identiteetistä ei tule piilopaikkaa.”

Menneisyydestä pitää päästää irti

Paavi Leo opetti, että meillä kaikilla on menneisyys, johon kuuluu hienoja ja rakkaita asioita, ihmisiä ja kohtaamisia. Jokaisen on tehtävä sovinto menneisyytensä kanssa, ja toisaalta menneisyydestä ei saa tehdä vankilaa, josta emme pääse irti. Missioon kuuluu se, että teemme sovinnon menneisyytemme kanssa, annamme anteeksiannon koskea menneisyyttämme. Toisaalta, emme saa rauhaa ellemme lähde liikkeelle, emme saa iloa, ellemme ota riskiä. Paavi saarnasi näin:

“Olemme Kristuksen ruumis, jos kuljemme eteenpäin ja teemme rauhan menneisyyden kanssa ilman että jäämme sen vangiksi: kaikki palautuu ja moninkertaistuu, jos siitä ensin uskalletaan päästää irti pelkäämättä. Tämä on mission perimmäinen salaisuus. Sitä ei koeta vain kerran, vaan jokaisessa uudessa alussa, jokaisessa uudessa lähettämisessä.”

Missiossa on kyse siitä, että tyhjennämme itsemme, jotta voimme kohdata toiset läheisesti. Rakkaus on todellista vain silloin, kun se on suojaamatonta. Jos julistamme evankeliumia köyhille kantaen voiman merkkejä, olemme epäilyttäviä.

Kohtaaminen

Missiossa tärkeää on myös kohtaaminen. Paavi totesi, että missioon ei saa kuulua halu hallita toisia, nimittäin tuollainen vallanhimo on täysin vierasta Jeesuksen Kristuksen tielle. On syytä muistaa, että vallan hyväksikäytöstä ei ole hyötyä pastoraalisella, sosiaalisella tai poliittisella kentällä. Suuret lähetystyöntekijät, paavi huomautti, todistavat pyyteettömästä palvelusta, elämänsä jakamisesta, sovinnosta ja dialogista. Tällainen missio, paavi julisti, kulkee inkarnaation tietä, joka aina ottaa huomioon ympäröivän kulttuurin. Sanoma pelastuksesta otetaan aina vastaan omalla äidinkielellä, paavi saarnasi. 

Paavi Leo painotti, että maailman eri kulttuurien keskellä syntyy jatkuvasti uusia kulttuureita. Kirkon tulee astua näiden kulttuurien keskelle, ja tuoda pelastuksen sanoma sinne. Kristittyjen on opittava olemaan myös vieraita uusien kulttuurien keskellä. Tämä on mahdollista vain jos kirkko toimii kaikissa Kristuksen ruumiin jäsenissä, todistaen Kristuksesta.

Mahdollisuus tulla väärinymmärretyksi ja hylätyksi

Krismamessun saarnassaan paavi julisti piispoille ja papeille, että missioon liittyy myös hyvin radikaali puoli, nimittäin mahdollisuus tulla väärinymmärretyksi ja hylätyksi. Paavi huomautti, että Nasaretin synagogassa pitämänsä saarnan jälkeen kuulijat raivostuivat ja halusivat heittää Jeesuksen alas jyrkänteeltä (vrt. Luuk. 4:28-29).

Paavi huomautti, että Jeesus ei käske meitä pakenemaan vaan kulkemaan “läpi” koettelemusten, aivan niin kuin Jeesus itse teki. Risti on osa Kristuksen missiota. Tämän myötä missiosta tulee vaarallinen ja pelottava, mutta myös vapauttava ja muuttava. Paavi totesi näin: “Maailman imperialistinen miehitys murtuu näin sisältä käsin; väkivalta, joka tähän asti on ollut laki, paljastetaan. Köyhä, vangittu ja hylätty Messias astuu kuoleman pimeyteen, mutta juuri siten hän tuo valoon uuden luomakunnan.”

Paavi Leo painotti, että me kohtaamme todella paljon vaikeuksia, ja usein kysymme, onko missiomme täysin turhaa. Olemme niin kuin nisunjyvä, joka putoaa kuolleena maahan. Odotamme taas ylösnousemusta. Paavi päätti puheensa näihin sanoihin:

“Tässä historian pimeässä hetkessä Jumala on nähnyt hyväksi lähettää meidät levittämään Kristuksen tuoksua sinne, missä kuoleman lemu vallitsee. Uudistakaamme “kyllä”-vastauksemme tähän tehtävään, joka kutsuu ykseyteen ja tuo rauhan. Kyllä, me olemme täällä! Voittakaamme voimattomuuden tunne ja pelko! Me julistamme sinun kuolemaasi, Herra, ja julistamme sinun ylösnousemustasi, odottaessamme sinun tulemistasi.”