Paavi Leon onnittelukirje USA:n 250-vuotispäivien johdosta

Juho Sankamo

Nyt on kulunut 250 vuotta siitä ratkaisevasta hetkestä, kun Yhdysvallat julistautuivat itsenäisiksi 4. heinäkuuta 1776. Tuo itsenäisyys antoi kestävän äänen yleville ajatuksille vapaudesta, tasa-arvosta, onnen tavoittelusta, oikeudesta ja demokraattisesta itsehallinnosta. Kahden ja puolen vuosisadan ajan amerikkalaiset sukupolvet ovat työskennelleet yhdessä viedäkseen näitä periaatteita eteenpäin. Tähän on kuulunut uhrauksia, palvelua, innovaatioita ja kansalaisten osallistumista, paavi Leo kirjoittaa. Juhlimisen lisäksi nyt on syytä pohtia, millaisia velvollisuuksia ja vastuita tämän maan pojilla ja tytöillä on toisiaan kohtaan; samoin millaisia vastuita heillä on niille sukupolville, jotka perivät maan, jota muokataan tänään.

Uskonnonvapaus on koitunut Amerikalle suureksi eduksi

Paavi Leo nostaa esiin uskonnonvapauden yhtenä hienoimmista USA:n periaatteista. Jokaisella ihmisellä on oikeus uskoa ja palvoa omantuntonsa mukaan, avoimesti, ilman pelkoa. Uskonnonvapaus on keskeinen Amerikan lupaukselle, ja se suojelee yksilön arvokkuutta ja moninaisen kansan rauhallista yhteiselämää.

Tämä vapaus on sallinut Katolisen kirkon juurtumisen ja kukoistuksen Yhdysvalloissa, ja tästä hyötyy kirkon jäsenten lisäksi koko kansa, paavi Leo muistutti. Katolilaiset on kutsuttu kyllästämään koko olemuksensa Kristuksen rakkaudella, niin että he elävät evankeliumin mukaan arjessaan. Paavi nosti esiin katolilaisten palvelustyön koulutuksen, köyhien auttamisen ja terveyshuollon parissa.

Paavi Leo XIV lainasi edeltäjäänsä paavi Leo XIII:ta, joka kirjoitti, että “ei ole parempaa kansalaista…, kuin kristitty, joka kantaa vastuunsa.” Kristittynä ihmisen tulee entistä innokkaammin ajaa oikeutta, rauhaa ja yhteistä hyvää, niin että kaikki Luojan antamat luontaiset lahjat saavuttavat huippunsa.

Paavi Leo XIV kannustaa Amerikan kristittyjä rukoilemaan, niin kuin jo apostoli Paavali kehotti, esivallan ja sen johtajien puolesta, niin että saamme elää rauhassa ja Jumalan tahdon mukaan. (vert. 1. Tim. 2:2.) Katolilaiset ovat kutsuttuja, näin paavi kirjoittaa, palvelemaan valtiota, niin kuin hapate, joka kasvattaa “rakkauden sivilisaatiota”.

Ihmisen arvo on luovuttamaton

Paavi Leo muistuttaa, että yksi USA:n johtavista periaatteista on jokaisen ihmisen Jumalan antama arvokkuus. Tämä arvokkuus kutsuu ihmisen kunnioitukseen, suojeluun ja hoitoon. Paavi korostaa, että ihmisen elämää tulee suojella hedelmöittymisestä luonnolliseen kuolemaan asti. Meidän tulee rakentaa yhteiskunta, jossa haavoittuvia, kärsiviä ja unohdettuja ihmisiä kohdellaan aina myötätunnolla ja rakkaudella.

Ihmiselämän puolustamiseen kuuluu myös maahanmuuttajien vastaanottaminen, suojelu ja auttaminen. Heidän toiveensa, uhrauksensa ja työnsä ovat osaltaan muokanneet tämän maan historiaa sen alusta asti, paavi Leo muistuttaa. Maahanmuuttajat ovat myös muokanneet koko yhteiskunnan luonnetta. Heidän vastaanottamisensa ei ole vain rakkauden teko, vaan myös merkki siitä, että arvokkuus kuuluu jokaiselle ihmiselle, paavi Leo painottaa.

Me tarvitsemme toisiamme

Paavi Leo viittaa viimeisimpään kiertokirjeeseensä, Magnifica Humanitas, jossa hän kirjoittaa, että meidän kaikkien tulee tehdä töitä yhteisen hyvän vuoksi. “Rakentaaksemme maailman, jossa kaikki voivat kukoistaa, edellyttää jaettua vastuuta ja rohkeutta. Kukaan ei voi omin käsin kantaa niitä painavia haasteita, joita maailma kohtaa.” (MH 13.) Juuri tämän vuoksi me tarvitsemme toisiamme.

Kirjeensä lopussa paavi toivoo, että nyt tämän merkkipaalun edessä, kun Amerikka täyttää 250 vuotta, voimme uudelleen sitoutua lupaukseen vapaudesta, oikeudesta, mahdollisuudesta ja demokratiasta. Paavi toivoo, että vuoden 1776 henki vahvistaisi jatkuvasti toivoa ja yhteyttä Yhdysvalloissa, kun se kulkee kohti tulevaisuuttaan. Paavi vakuutti, että amerikkalaiset saavat häneltä siunauksensa, ja hän toivoo, että Amerikka kehittyisi uskollisesti perustajaisiensa periaatteiden viitoittamaa tietä. Paavi päättää kirjeensä näin: “Uskon teidät tämän maan suojeluspyhimyksen, tahrattoman sikiämisen Neitsyt Marian, esirukousten varaan. Rukoilen, että hän edelleen valvoisi Amerikan yllä ja suojelisi kaikkia, jotka siellä asuvat.”